2025/04/02 by Matti Ylönen · 1 voice
Social Sciences · Economics, Econometrics and Finance · #European Union Policy and Governance #European Socioeconomic and Political Studies #Research in Social Sciences
paper · pdf · doi:10.51810/pt.156282
openalex publication_date 2025/04/02 · openalex created_date 2025/10/10 · openalex updated_date 2026/07/22
Anu Bradfordin kehittämä teoria Bryssel-efektistä löi 2020-luvun vaihteessa voimalla läpi sekä akatemiassa että eurooppalaisen politiikan kentillä. Tämän tutkimustani yhteen vetävän ja edelleen jalostavan keskustelunavauksen avainargumentti on, että teoria Bryssel-efektistä kaipaa päivitystä säilyttääkseen selitysvoimansa 2020-luvun loppupuolen maailmanpolitiikassa. Esitän, että Bryssel-efektin kaksiosainen mekanismi vaatii tuekseen aiempaa yhtenäisemmän määritelmän. Globaalin poliittisen talouden tutkimuksen keskustelut rakenteellisesta vallasta tarjoavat erityisen hyviä mahdollisuuksia tällaiseen uudelleenmäärittelyyn. Kun vallan käsite nostetaan Bryssel-efektin ytimeen, avautuu tärkeitä mahdollisuuksia efektin vastavoimien tarkasteluun. Tällaisiin vastavoimiin lukeutuvat monikansallisten yritysten, niiden johtajien (kuten Elon Muskin) sekä kolmansien maiden pyrkimykset kontrolloida Bryssel-efektiä tai sysätä se raiteiltaan.